torstai 25. lokakuuta 2012

Vatsaturvotus masentaa

En ole nyt moneen viikkoon kirjoittanut blogiini, sillä en ole ollut kauhean terve. Olen silti käynyt lenkillä joka toinen päivä ja tehnyt saliharjoituksia, syönyt hyvin, mutta vatsani on silti jatkuvasti kipeä. Ajattelin nyt kuitenkin kirjoittaa tänne myös huonoista fiiliksistä, sillä olen ollut nyt aika surullinen pidemmän aikaa. Aina kun terveys krenkkaa, niin mielikin mustenee. Minulla on ollut kova stressi töistä alkusyksystä, mutta olen nyt ottanut lomaa ja olen saanut levättyä. Vatsani on vain nyt käynyt taistoon ja yrittää sabotoida sitä hyvää oloa, jota olen kesästä ja alkusyksystä itselleni saanut.

Minun on taas mentävä uudelle lääkärille ja toivottava, että perimmäinen syy löytyisi. Minulle puhkeaa aina aika ajoin joku uusi sairaus, jota hoidetaan ja voin jonkin aikaa hyvin, kunnes taas sairastun. Yksi on ja pysyy, kiukutteleva vatsa. Sain viimeksi lääkäriltä laihdutuslääkkeitä, joita olen syönyt nyt kuukauden, mutta niistä ei ole ollut mitään apua. Oikeastaan päinvastoin, sillä olen nyt voinut huonommin. Minun pitäisi syödä niitä kolme kuukautta ja sitten katsotaan, että onko niistä ollut apua, jotta lääkäri tietäisi paremmin, että mikä on vialla ja onko "rasvasieppareista" apua. Olen aika skeptinen, mutta kokeilen kaikkea, jos vain oikea syy löytyisi.

Olen nyt lomalla syönyt hapankorppuja ja vähän suklaata, eikä vatsani selvästi niitä kestänyt. Viljat ja sokerit ovat muutenkin minulla miltei nollassa, mutta väsyttää elää askeettisesti kaiken aikaa. Mutta kun olo on taas tällainen ja ollut jo pidemmän aikaa, niin tuntuu että taidan palata vesi-salaattikuurille, enkä mitään muuta syö ikinä koskaan. Motivaatio on vähän hukassa, mutta liikunnasta ja säännöllisestä ruokailusta olen silti pitänyt kiinni. Puntarille ei vaikuta mennä, sillä on oikeastaan se ja sama, paljonko painan, kun näytän tankkilaivalta.

Laitan blogiini kuvan vatsastani nyt, kun se on turvoksissa, eilen se oli vielä tuosta suurempi. Pahoittelen kuvan huonoa laatua ja rajausta, sillä kännykkäkameralla on aika hankala ottaa omasta mahasta kuvaa.

Kiitos kaikille kommenteistanne, ihana kun minua on tänne blogiini vähän kaivattu.


Vatsakuvaa voi verrata lokakuun alussa otettuihin kuviini.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Iltapaino yllätti

Voi kuinka ilahduinkaan, kun kävin huvin vuoksi puntarilla. (Kuinka hauskasti sanottu, kuin se nyt koskaan mitään huvia olisi..) Minun iltapainoni oli 87,5kg. Wuhuuu!!! Sunnuntaina virallinen viikkopunnitus sitten kertoo, että olenko onnistunut laihtumaan jo seitsemän kiloa aloituksesta vai onko tämän takana joku outo, hetkellinen, kuivumisilmiö.

Kävin kuitenkin kirjoittamassa tästä ilosta blogiini, sillä seuraavan jumituksen tai pettymyksen kohdalla voin muistaa, että joskus se paino myös putoaa. Tästä saan kyllä tulevalle lomaviikolle motivaatiota liikkua.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Syyskuu pakettiin

Hei kaikille pitkästä aikaa. Nyt on kova työputki takana, ja minulla on ensimmäinen vapaa viikonloppu sitten Tallinnan miniloman. Oikeastaan olen heinäkuun lopun jälkeen tehnyt joka päivä töitä, jos tuota pientä lomaa ei lasketa. Olen aika poikki, ylikierroksilla ja vieläkin ihan ihmeissäni ettei tänään tarvitse tehdä töitä. Vasta huomenna ja sen jälkeen pidänkin viikon loman. Blogistanikin sen huomaa, en ole ehtinyt tänne ollenkaan, vaikka olen päivät pitkät istunut koneella. Huh, nimenomaan istunut. Kaksi edellistä viikkoa ovat olleet myös liikunnan suhteen huonoja.

En edes muista, mitä olen tehnyt, sillä en voinut puhelimeni huollon takia käyttää Sports Trackeria. Mutta tiedän, että olen tehnyt paljon vähemmän kuin kuukausiin, sillä olen käytännössä istunut aamusta yöhön koneella, lukenut, kirjoittanut ja korjannut tekstiä. Monen projektin loppuunsaattaminen ja liikkumattomuus olivat tehdä minusta hullun, mutta sain onneksi työnantajalta kiitosta paineensietokyvystä ja siitä, että hoidan sovitut hommat loppuun asti, vaikka ne kaikki olisivatkin isompia projektia, kun alun perin luultiin.

Söin huonommin, liikuin huonommin, voin huonommin. Mutta nyt se puristus on ohi. Hienoa! Laitan tähän nyt syyskuun "muutoskuvia", sillä en ole yhtään varma, onko mitään muutosta ehtinyt tapahtua kehossa.

Syyskuun liikkumiset: 111,5km. Tosin kaikkia päiviä en ole muistanut merkitä, mutta luultavasti noina päivinä en liikkunut yhtään, jolta ei mitään muistikuvaa ole. Kävin tämän lisäksi salilla vain kolmesti ja uimassa kerran. Menin onneksi yli oman syyskuun tavoitteeni kilometreissä, mutta en käynyt joka viikko salilla. Lokakuulle asetan jälleen 110 kilometrin kävelytavoitteen, viikoittaisen salitreenin ja että käyn kerran tunturissa vaeltamassa (olen nimittäin menossa Lappiin lomalle).

1.9. Uinti 20min
2.9. Kävely 5km
3.9. Kävely 9km
4.9. Lepo
5.9. Kävely 10km
6.9. Kävely 5,5km
7.9. Lepo
8.9. Kävely 8,5km
9.9. Lepo
10.9. Kävely 6,5km
11.9. Kävely ja juoksu 11km
12.9. Lepo
13.9. Salilla 1h
14.9. Lepo
15.9. Käsitreeni 30min ja kävely 10km
16.9. Kävely 10km
17.9. Lepo
18.9. Soutu 2km, salitreeni (kädet ja jalat) 1h
19.9. Lepo
20.9. Kävely 10km
21.9. Lepo
22.9. Kävely 10km
23.9. Kävely 8,5km
24.9. Kävely 7,5km
25.9. Lepo
26.9.–28.9. Ei muistikuvaa, että mitä olen tehnyt
30.9. Kävely 10km

Tässä kuitenkin myös vähän yli kuukauden jälkeiset kuvat. Muutosta ei ole tapahtunut juurikaan, painokin on tippunut vain vähän. Aamupaino oli tasan 88kg. Mutta olen silti tyytyväinen, että järkyttävästä stressistä ja pitkistä tauottomista työpäivistä huolimatta painoni on kuitenkin vähän laskenut. Takapuolikuva on rajattu lähempää, joten potretissa viimeisen kuvan koko oikein korostuu. :)

7.10.

26.8.

28.7.